Toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kannakselle paluukesän 70-vuotismuisto ja Kivennavan kuudennen, Pyhän Pietarin nimikkokirkon vihkiäisten 200-vuotismuisto antavat vuoden 2012 toiminnalle vahvat teemat.

Yhteistyö Pervomaiskojen kanssa

Kivennapaseura loi kiinteät ja mutkattomat yhteydet nykyisen Kivennavan, Pervomaiskojen hallintoon, järjestöihin ja asukkaisiin 1990-luvulla. Kivennapaseuran ja Kivennapa-Säätiön edustajat kävivät 26.4. neuvottelemassa Pervomaiskojen johdon kanssa Kirkonmäen historiallisesta muistomerkkialueesta tehtyjen sopimusten päivittämis- tai uudistamistarpeesta. He lupasivat selvittää asian juridisen puolen. Asiaan palataan ja viedään eteenpäin.

Esitimme toivomuksen, että vuoden 2012 Kihut pidettäisiin taas entisellä Kivennavalla vuosien 1993 ja 2005 Kihujen tapaan. Ehdotuksemme sai myönteisen vastaanoton. Kulttuuritalon johtaja ja kunnan johtaja vierailevat tämän vuoden kihuissa Kangasalla tutustumassa kihuihin ja kihujärjestelyihin. Kihuilla entisellä Kivennavalla olisi myös kiinnostava ja merkittävä paluukesän historiallinen ulottuvuus.

Kihujen järjestäminen yhdessä pervomaiskojelaisten kanssa on seuran vuoden 2012 suurin projekti.

Julkaisutoiminta

Julkaisu- ja tiedotustoimintaa kehitetään niin, että alkukesän ”Kivennapalainen”-lehti on suppeampi ja osittain kaksikielinen, ja sitä jaetaan Kihuissa. Loppuvuodesta julkaistaan ”Kivennapalaisen” juhlanumero missä 70 vuoden takaisia ja 200 vuoden takaisia tapahtumia Kivennavalla, ja saman kesän kihuja monipuolisesti kuvataan ja käsitellään.

Seuran arki jatkuu

Kivennapaseuran päätehtävä on kivennapalaisuuden, karjalaisen kulttuurin sekä kotiseudun muiston ja perinteen vaaliminen. Se toimii edelleen kivennapalaisten yhteydenpidon areenana. Seuran tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeätä on nuorten rekrytointi seuratoimintaan. Tietoa levitetään vanhojen ja uusien medioiden kautta ja etsitään ja kokeillaan uusia tapoja tavoittaa nuorten kiinnostus. (Osallistuminen Mommilanjärven Soutuun tänä vuonna on esimerkki uusista avauksista)

Seura tiivistää yhteistyötä muiden pitäjäseurojen, kyläyhdistysten, sukuseurojen ja muiden karjalaisyhteisöjen kanssa, koska nämä kokevat samat haasteet. Myös yhteistyö kuntien ja kaupunkien kotiseutuyhdistysten ja muiden järjestöjen - liike-elämää unohtamatta - kanssa otetaan entistä paremmin huomioon erityisesti eri tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisessä.

       Talous

Seuran tulorahoitus muodostuu ensisijaisesti jäsenmaksuista, julkaisujen ja muiden tarvikkeiden myynnistä ja kihujen tuotoista. Seuran talous on kunnossa ja näillä näkymin tulorahoitus turvaa seuran perustoiminnat. Avustuksia ja muuta ulkopuolista rahoitusta hankitaan erikseen nimettyihin toimintoihin.

                                               Aloitussivulle