”Tuntemattomast ku tulloo tuttu ni se on lämpimämp ko villanuttu!”

Kivennapaseuran nykytilanne

Kivennapaseura on eräs suurimmista Karjalankannaksen pitäjäseuroista. Tällä hetkellä seurassa on  540 jäsentä. 

Kihuperinne on vahva, kihut on järjestetty 65 kertaa yhteistyössä kivennapalaisten pääasiallisten sijoituspaikkakuntien karjalaseurojen kanssa. Seuralla on osaavaa ja sitoutunutta hallinto- ja talkooväkeä. Kivennapa-Säätiö ja Karjalainen Kulttuurikeskus Äijälä Kangasalla tukevat monin tavoin seuran toimintaa. 

Kivennapaseuran tärkeitä taustaorganisaatioita ovat myös Karjalan Liitto ja siinä toimiva Pitäjäyhdistysten Liitto. Näiden kanssa on luontevaa tehdä yhteistyötä erityisesti luovutetun alueen muistin paikkojen säilyttämisessä ja ylläpidossa sekä yhteydenpidossa ja neuvotteluissa näissä asioissa ja muissakin Venäjän paikallisviranomaisten kanssa. 

Seuran haasteet

Seuran toiminnalla on monia haasteita edessään. Miten taataan ettei muistitieto Kivennavasta katoa kivennapalaisten harmaantuessa ja rivien harventuessa? Meidän jälkeläisiltämme saattaa myös muu aineisto, kuvat, dokumentit ja muut tärkeät konkreettiset muistot jäädä tallentamatta ja säilyttämättä. Ellei seuraan saada rekrytoitua nuorta väkeä, myös kihuperinne, vahvuudestaan huolimatta, saattaa surkastua tai katketa. On jo koettu, miten kuntaliitokset ja talouslama ovat hankaloittaneet entisten pienten kuntien karjalaisseurojen toimintaa kihujen järjestäjinä. Omat haasteensa ja uudet mahdollisuudet tuo myös muuttunut viestintäympäristö.

Seuran synty

Kivennapalaisten pitäjäseura perustettiin joulukuussa 1948 samassa tilaisuudessa jossa Kivennavan kunnan toiminta lakkautettiin. Samalla lopetettiin Kivennavan kunnan hoitokunta, joka sodan aikana oli hoitanut Kivennavan kunnan asioita. Kokouksen puheenjohtajana toimi Tuomo Rautiainen ja puheenjohtajana Mikko Helppolainen. Läsnä oli em. kunnan hoitokunta, entinen kunnanvaltuusto ja entisiä luottamushenkilöitä. Hyvällä syyllä voi sanoa, että entinen Kivennavan kunta jatkaa toimintaansa Kivennapaseurana.

Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Tuomo Rautiainen, Mikko Helppolainen, Juho Taponen, Armas Tolonen, Lauri Paavolainen, Mikko Rautiainen, Antti Huuhtanen ja  Juho Kostiainen.

Seura merkittiin rekisteriin 1951. Seuran toiminta-alueeksi määriteltiin kaikki kivennapalaisten sijoituskunnat. Jäseneksi otettiin halukkaat 15 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka ovat asuneet Kivennavalla tai joilla on sinne sukulaisuussiteitä tai ovat toimineet edistääkseen Kivennavan henkisiä tai taloudellisia pyrkimyksiä.

Kivennapalaisia sijoitettiin jatkosodan jälkeen Hämeeseen, mm Pälkäneelle, Padasjoelle, Tuulokseen, Sahalahteen, Eräjärvelle, Längelmäelle, Hauholle, Kangasalle, Lammille, Luopioisiin ja Kuhmalahteen. Sijoituskunnista  kivennapalaisia on sittemmin siirtynyt eri puolille Suomea. Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan Kivennavalla syntyneitä asui v. 2001 kaikkiaan 240 kunnassa: eniten Helsingissä 343 henkilöä. Lahdessa asui 214, Tampereella 213, Kangasalla 134, Hämeenlinnassa 102, Valkeakoskella 85, Espoossa 81, Pälkäneellä 67, Lammilla ja Vantaalla 64, Turussa 51, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä 48, Järvenpäässä 44 ja Hauholla 40.

Kaikki Kivennavalla syntyneet eivät toki ole Kivennapaseuran jäseniä, eivätkä kaikki Kivennapaseuran jäsenet ole syntyneet Kivennavalla. Seuraavassa ovat seuran jäsenet postinumeroalueittain vuosina 2001 ja 2011. 

Nimenmuutos ja muita muutoksia

Pitäjäseuran vuosikokous muutti vuonna 1994 seuran sääntöjä niin, että seuran nimeksi päätettiin Kivennapaseura ry, ja että seuran jäsenyys edellyttää jäsenmaksun maksamista. Samanaikaisesti uudistettiin myös seuran säännöt, joiden mukaan seura

  - toimii kivennapalaisten keskeisenä yhdyssiteenä

  - toimii kivennapalaisten ja muiden karjalaisten sosiaalisen ja henkisen aseman tukemiseksi

  - tekee tunnetuksi Karjalaa ja karjalaisia koskevia kysymyksiä

  - vaalii kivennapalaisuutta, karjalaista kulttuuria sekä kotiseudun muistoa ja perinteitä.

Uudet säännöt astuivat voimaan vuonna 1996, ja sen vuoden lopussa seuran jäsenmäärä oli 10 henkilöä. Jäsenhankinta tuotti tulosta ja seuran jäsenmäärä kasvoi nopeasti, seuraavan vuoden lopussa jäseniä oli 232, ja sitten kasvu jatkui niin, että vuoden 2004 lopussa jäseniä oli 578. Jäsenmäärä alkoi kuitenkin vähentyä niin että vuoden 2008 lopussa jäseniä oli 455. Seuran jäsenmäärä kääntyi reippaaseen kasvuun viime vuonna, seurassa oli vuoden 2009 lopussa 495 jäsentä, ja seuraan liittyneiden yli neljänkymmenen uuden jäsenen joukossa oli ilahduttavasti useita alle 50-vuotiaita. Jäsenmäärämme on nyt 540 henkilöä.

Uuden pitäjäkirjan ja kaikkiaan 13 kylää esittelevien kyläkirjojen ilmestyminen vuonna 2008 lienee ollut eräs taustatekijä seuraan kohdistuvan kiinnostuksen kasvuun.

Seuran toiminnan yleispiirteet

Kivennapaseuran toimintamuotoina ovat mm. yhteydenpito jäseniin jäsenkirjein ja ”Kivennapalainen”-lehden välityksellä, kaksipäiväiset kihut, seminaarit, kokoontumiset ja kotiseutumatkat. Syntyperäisten siirtokarjalaisten joukon käydessä yhä harvalukuisemmaksi joukkoomme on yhä enemmän tullut heidän jälkipolveaan. Jäseneksi on liittynyt myös muita karjalaisesta kulttuurista ja esimerkiksi sukututkimuksesta kiinnostuneita.

Yhteistyötä entisen Kivennavan alueella sijaitsevan Pervomaiskojen asukkaiden kanssa on tehty vuodesta 1991. Kivennavan Kirkonmäelle pystytettiin 1993 Kauko Ilosen suunnittelema muistomerkki ”Ikuisuuden Portti”. 

 Kivennavan kuudennen kirkon paikka on 1990-luvulla merkitty nurkkakivin ja hautausmaa sekä sankarihautojen alue on rauhoitettu. Jatkuvasta yhteistyöstä on osoituksena mm. kesällä 2004 pystytetty Siiranmäen taistelujen muistomerkki. 

Kivennavan kihut on järjestetty vuosina 1993 ja 2005 Pervomaiskojessa.

Kuluvan vuoden aikana yhteistyötä on päivitetty ja tiivistetty, niinpä ensi vuoden kihut on sovittu järjestettävän nykyisellä Kivennavalla, Pervomaiskojessa. Katso tarkemmin tästä 

.                 Sivun alkuun                                                         Aloitussivulle