Kivennapaseura
Kihut
Kylät ja
kyläkirjat
Kuvagalleria
Yhteystiedot
ja linkit
Jäseneksi
liittyminen
LISÄÄ TIETOA
KIVENNAVAN HISTORIASTA UUDESTA
PITÄJÄKIRJASTA "KIVENNAPA KESTÄÄ"
KIVENNAVAN SEUDUN HISTORIAA
Motto: ”Maassamme ei ole toista
pitäjää, jonka kohtalot raja on niin ratkaisevasti muovannut kuin Kivennapa". (Erkki
Paavolainen: "Kivennapa - rajapitäjä", Kivennapa kuvina 1954, s. 7)
Rajan luonne ja merkitys on kuitenkin ajan saatossa vaihdellut. Rajan tärkeimpien muutosten mukaan Kivennavan historia voidaan jakaa kuuteen perättäiseen vaiheeseen. Näitä seudun historian vaiheita tarkastellaan seuraavassa. Otsikoista ja yläreunan linkeistä päästään kunkin vaiheen lyhyeen kuvaukseen ja esittelyyn.
Esihistoriaa
Kivennavan seudun vaiheita Pähkinäsaaren rauhaan v. 1323
asti, jolloin raja ensimmäisen kerran vedettiin Kivennavan
itäpuolelle Novgorodia (Venäjää) vasten, jolloin
Kivennapa alkoi olla osana Ruotsin Itämaata.
Ruotsin Itämaana
Kivennapa oli Uudenkaupungin rauhaan 1721 asti Ruotsin Itämaata, jolloin se ja koko Karjalankannas ja Viipurin linna joutuivat historiansa aikana
ensimmäistä kertaa osaksi Venäjää kuuluttuaan neljäsataa vuotta Ruotsin vallan
alle.
Kivennapa oli vuodesta 1721 alkaen kiinteissä suhteissa Venäjään monin tavoin, tavallaan se oli jo "harjoittelemassa" olemista Suomen Suuriruhtinaskunnassa, joka muun silloisen Suomen osalta perustettiin vasta Suomen sodan 1808-1809 jälkeen.
Rauhan aika (valmistuu myöhemmin)
Rauhan aika, niinkuin Kivennavalla aikuisuuttaan viimeksi eläneet nimittivät itsenäisyytemme lyhyitä kahta ensimmäistä vuosikymmentä, oli siellä innostusta ja työtä tulevaisuuden luomiseksi, rajan kirojen uskottiin ja toivottiin vihdoinkin väistyvän.
II maailmansota (valmistuu myöhemmin)
Sota murskasi toiveet, muttei kivennappoisten uskoa tulevaisuuteen, vaikka sitä jouduttiinkin rakentamaan "tynkä-Suomen" oudoissa oloissa, taas kerran tyhjästä, niinkuin koko kotiseudun pitkässä historiassa sukupolvesta toiseen - teit isäin ja äitein, äijäin ja mummoin kokemaan.
Kivennapa nyt (valmistuu myöhemmin)
Kivennapa nyt on Pervomaiskoje, "ensimmäinen toukokuuta" kevään alun kunniaksi naapureiden nimeämä. Neuvostoliiton kaaduttua omaan mahdottomuuteensa sen periferiakin on saanut mahdollisuuden kehittyä. Osa Kivennavasta on nyt Pietarin esikaupunkia ja huvila-asutus ja turismi alkavat siellä jo lähennellä 1800-1900 lukujen vaihteen mittasuhteita. Nämä ja suuret investoinnit mm. Kannaksen satamiin ja öljyputkiin ovat tuoneet vaurautta ja vilkkautta Pervomaiskojeenkin. Paikallisen kulttuuriväen ja hallinnon kiinnostus tämän alueen historiaan, entisen Kivennavan oloihin, on selvästi lisääntynyt.