Lappeenranta: Linnoitus ja  kaupunginlahti  (Kuva Lappeenrannan kaupunki, kuvapankki) Kiinnitetty

Vuoden 2016 Kihut Lappeenrannassa

Ensi kesänä Kivennavan Kihut järjestetään Lappeenrannassa 30. – 31.7. Lappeenranta on täynnä historiaa. Se tarjoaa mahtavat puitteet viettää kesäistä viikonloppua: tavata tuttuja, kihuta ja haastaa suut makiaks. Kihukeskuksena ovat Lyseon lukion tilat Lönnrotinkatu 3:ssa. Kihukirkkona on Lappeenrannan kirkko aivan Lyseon lukion vieressä. Vanhempienkin juhlijoiden on helppo liikkua paikasta toiseen. Sankarihautausmaan tuntumassa on Äiti-Karjala monumentti: Kauko Räsäsen Äiti-Karjala- patsas ja sitä kolmelta suunnalta ympäröivä 70 metriä pitkä graniittimuuri. Muuriin on … Jatka artikkeliin Vuoden 2016 Kihut Lappeenrannassa

Terijoen hiekkarantaa

Kevätmatka Kivennavalle ja Terijoelle 14.-16.5.2016

Kevät on kotiseutumatkojen aikaa. Kivennapaseuran perinteinen kevätmatka vanhoille kotiseuduille Kivennavalle tehdään 14.-16.5.2016. Matkalle lähdetään lauantaina ja Suomeen palataan maanantaina. Kivennavalla kierrämme perinteiset muistinpaikat ja vierailemme mahdollisimman monen matkalaisen kotikylässä. Matkan aikana majoitumme Terijoella hotelli Gelioksessa, jossa meillä on puolihoito.  Lähde matkaan tutustumaan entisiin kotiseutuihin ja ilmoittaudu mukaan. Matkan ohjelma ja matkan järjestäjien yhteystiedot ovat ohessa. Vastuullisena matkanjärjestäjänä on matkatoimisto Lomalinja Oy Tampereelta.   Kivennapaseuran kevätmatkan ohjelma … Jatka artikkeliin Kevätmatka Kivennavalle ja Terijoelle 14.-16.5.2016

kivennavan_kihut_1922_b

KIVENNAPASEURAN JA KIVENNAPALAISTEN YHTEISÖJEN TAPAHTUMIA 2016

Kivennapaseura on koonnut yhteen Kivennapaseuran ja Kivennapalaisten yhteisöjen tapahtumia vuonna 2016. Luettelossa on mainittu tapahtuman tai yhteisön yhteyshenkilö. Heiltä voi tiedustella lisää tapahtumista. Jatkossakin voi Kivennapaseuralle ilmoittaa ”Kivennapalaisista tapahtumista”, mikäli yhteisö haluaa niistä tiedotettavan Kivennapaseuran kotisivujen kautta. Tapahtumat voivat olla juhlia, kokoontumisia, esityksiä, kokouksia tai kotiseutumatkoja. Tiedot voi lähettää Kivennapaseuran sihteerille tai puheenjohtajalle. Tässä vaiheessa ei ole nähty tarpeelliseksi liittää sivulle erillistä kalenterilisäosaa. Kivennapaseuran yhteystiedot … Jatka artikkeliin KIVENNAPASEURAN JA KIVENNAPALAISTEN YHTEISÖJEN TAPAHTUMIA 2016

Helmat_artikkelikuva

ÄYRÄMÖISET JA SAVAKOT – KEITÄ HE OLIVAT?

Sanat äyrämöinen ja savakko ovat meille tuttuja kansallispukujen yhteydestä. Kivennavan äyrämöispuvusta on viime vuosina kerrottu paljon Kivennapalainen- lehdessä. Keitä olivat äyrämöiset ja savakot ja mikä näitä ryhmiä erotti, muukin kuin pukeutuminen? Äyrämöiset ja savakot olivat kannaksenkarjalaisten ja inkerinsuomalaisten pääryhmiä, joiden ominaispiirteitä voitiin erottaa vielä 1800-luvulla. Äyrämöiset olivat Kannaksen karjalaista kantaväestöä. He olivat asuneet Länsi-Kannaksella Äyräpään kihlakunnan alueella suhteellisen pysyvästi ja olivat levittäytyneet Stolbovan rauhan (1617) … Jatka artikkeliin ÄYRÄMÖISET JA SAVAKOT – KEITÄ HE OLIVAT?

Kivennavan vaakuna

MIKÄ OLI RIITAMAA?

Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vuonna 1323 Ruotsin valtakunta sai ensimmäisen virallisella asiakirjalla vahvistetun itärajansa. Raja jakoi Karjalan ja koko nykyisen Suomen alueen kahtia kolmeksisadaksi vuodeksi. Raja lähti Siestarjoen suulta Ristkiven harjun vedenjakajan yli sen soilta alkavaa Saijanjokea pitkin Vuokseen. Kivennavan seutu tuli tällöin osaksi Ruotsin kuningaskuntaa ja sen äärimmäiseksi raja-alueeksi Novgorodia vastaan. Rajasopimuksen määritelmä rajasta oli epätarkka. Rajana oleva Siestarjoki eli Rajajoki kulki yläjuoksulla kahtena haarana. Venäläisten … Jatka artikkeliin MIKÄ OLI RIITAMAA?

Kivennavan kartta 1645

Kivennavan kirkoista

Muolaan Pyhän Ristin seurakunnasta itsenäistyneenä seurakuntana Kivennapa mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1445. Tuolloin sillä on ollut ensimmäinen oma kirkko. Kivennavalla uskotaan olleen kaikkiaan kuusi kirkkoa. Kun kirkot rakennettiin puusta, olivat ne usein lyhytikäisiä. Sodat ja tulipalot tuhosivat kirkkoja. Seurakunnat olivat myös köyhiä ei niillä ollut varoja tarpeellisiin korjauksiin. Ensimmäisen kirkon sijainnista ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen on arveltu sijainneen Kivennavan kylässä, koska pappila sijaitsi … Jatka artikkeliin Kivennavan kirkoista

Pöytäkirja_ote

Tulitaistelu rajalla

Kivennavan rajakylien elämään liittyivät itsenäisyyden alkuvuosina salakuljetus, rajaloikkarit, rajan kahden puolen jakautuneet suvut, keskinäinen epäily, kyräily, ilmiantajat ja väkivalta. Tilanteen taustalla olivat edeltävän sodan karut loppuselvittelyt, monien osalta näköalattomuus tulevaisuuteen, köyhyys ja suoranainen kurjuus sekä huoli jokapäiväisen leivän saannista. Monen perheen talous romahti Venäjän vallankumouksen ja rajan sulkeutumisen myötä, koska toimeentulo oli perustunut palvelujen tuottamiseen pietarilaisille. Kivennavalla muiden rajakuntien tapaan oli voimassa sotatila, joka kesti … Jatka artikkeliin Tulitaistelu rajalla

Kivennavan kirkon vihkiäiset 1943_3

Kivennavan viimeisin kirkko – ”Pajarin kirkko”

Edellisenä yönä oli tuiskuttanut, mutta aamuun mennessä pyry oli asettunut. Sotapäiväkirjojen mukaan joulun 1943 sää oli lauha ja jouluinen. Vihollinenkin oli harvinaisen hiljainen. Kevyt lumisade rauhoitti aamuhämärässä joulukirkkoon kulkijoita. Sodan pimeyteen oli totuttu, sitäkin ihmeellisemmältä tuntui kirkon oven takaa avautuva valo. Suuret kattokruunut kylvivät valoa kirkkosaliin. Joulun tunnelmaa hehkuivat kirkon sivuseinän kynttilämäiset lampettivalaisimet. Sotajoulun 1943 jumalanpalveluksesta tuli valon ja toivon juhla. Selkeälinjainen uusi kirkko antoi … Jatka artikkeliin Kivennavan viimeisin kirkko – ”Pajarin kirkko”